"Mitähän tuolla tapahtuu?"
"Aurinko paistaa!"
"On kuuma!"
Näin vastasivat Ruusuhaan asukkaat ohjaajansa Annen kysymykseen kuvaillakseen tilannetta jossa toinen ohjaaja Lotta loikoili työpajatilan suurella punaisella matolla.
"Mitähän seuraavaksi voisi tapahtua?" kysyi Anne.
Kysymyksen kannustamana yksi työpajalaisista asteli rohkeasti matolle ja asettui samanlaiseen makuuasentoon Lotan viereen.
"On tosi kuuma!" huudettiin ryhmästä.
Pian matolle asteli muitakin Ruusuhaan ryhmäkodin asukkaita kukin omien juonenkäänteidensä kera. Näin syntyi ensimmäinen tarina Tarinamatolla. Muita seurasi pian perässä.
Voimaa taiteesta -hankkeen osatoteuttajan Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman pilottiprojekti Ruusuhaan ryhmäkodissa Vantaalla alkaa muotoutua. Pilotissa kehitellään Tarinamatto-nimistä palvelutuotemallia. Sen idea lähti suuresta punaisesta matosta työpajatilassa: matosta tehtiin näyttämö, johon astuessaan siirrytään tarinan maailmaan.
Tarina aloitetaan "stillistä" eli matolle ensimmäiseksi astuva jähmettyy haluamaansa asentoon. Tämän jälkeen muut kuvailevat mitä matolla näyttäisi tapahtuvan. Kun kehys tarinalle on annettu, voivat muutkin vuoronperään siirtyä matolle tuodakseen tarinaan lisää elementtejä. Seikkailun lopuksi tarina "pyyhitään" matolta pois yhdessä sovituin käsielein ja uusi tarina voi alkaa.
Tärkeää Tarinamatossa on tarinan tilan (matto) ja ryhmän tilan (maton ympärillä) erottaminen toisistaan. Matolla ollessaan ryhmäläiset elävöittävät yhteistä tarinaa kun taas maton ulkopuolella ollessaan he voivat kommentoida ja keskustella näkemästään. Näin tilanne pysyy hallinnassa ja jälkikäteen tehtävä reflektio yhdessä koetusta selkeytyy.
Milaisiinkohan seikkailuihin Ruusuhaassa vielä päästään?
Tarinamatosta kertoi:
Marjukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti