Käynnistimme syyskuussa 2011 soveltavan elokuvan palvelumallia kehittävän Auran virtaa -pilottiprojektin VillaAurassa Turussa. VillaAura on Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n ylläpitämä yksikkö, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista lapsille ja nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat tukea kehitys- tai muusta vammasta ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista johtuen.
Aloitimme projektin tutustumiskäynnillä. Koska rutiinit ja säännönmukaisuus ovat asukkaille tärkeä asia, katsoimme parhaaksi aloittaa osallistumalla heidän päivätoimintaansa. Näin ryhmä sai mahdollisuuden tottua meihin heille tutussa ympäristössä.
Varsinaisen työpajatoiminnan aloitimme tutustumalla ryhmään syvemmin muun muassa soveltavan teatterin, valokuvien ja musiikin avulla. Tarkoituksemme on myös alusta alkaen lähteä etsimään materiaalia kuvauksia varten. Ideana on, että teemme musiikkivideon, jossa ryhmäläiset käsittelevät heille tärkeitä asioita. Tähän saakka olemme elokuvapajoissamme tuottaneet sisältöä lyhyinä tekstin pätkinä idealapuille, mutta nyt käytämme paljon enemmän kuvia, joiden pohjalta ryhmänohjaaja kirjaa paperille esille nousevat ajatukset.
Jokainen ryhmäkertamme on rakenteeltaan samankaltainen: aluksi tarinamaton ympärillä tuntemuksia, sitten nousemme ylös ja liikumme musiikin mukana Ryhmäpeiliä: yksi näyttää liikkeen, muut matkivat peilinä. Tämän jälkeen aloitamme työskentelyn. Päätämme joka kerran samaisen pyöreän maton ympärillä istuen ja tunnelmat tutkistellen.
Aloitimme myös heti kuvauskalustoon tutustumisen: ensimmäisellä kerralla otimme mukaan videokameran, jolla ryhmäläisiä kuvattiin isolle telkkarille; toisella kerralla kokeilimme äänitallenninta ja kuulokkeita. Hidas eteneminen oli tärkeää, sillä kalusto jännitti joitain ryhmäläisiä. Erityisesti kuulokkeet tuntuivat aluksi joistain hieman pelottavilta. Rohkaisua haettiin esimerkiksi antamalla oman lelunallen kokeilla niitä ensin.
Pyysimme ryhmäläisiä tuomaan työpajaan heille tärkeitä asioita ja esineitä. Musiikkivideota lähdettäisiin kuvaamaan niiden pohjalta. Saimme tavata muun muassa jääkarhu Helanderin ja Otto-nallen, jotka myös keskustelivat keskenään.
Kuvauksiin päästiin sitten marraskuussa. Aloitimme piksallaatio-tekniikalla, jossa yksittäisiä otoksia yhdistämällä luodaan animaatio. Aluksi tekniikkaan tutustuttiin esiintymällä itse: liikuimme ryhmän kanssa musiikin tahtiin ja pysähdyimme erilaisiin asentoihin, jotka sitten kuvattiin. Animaatio katsottiin heti yhdessä. Tämän jälkeen siirryimme kuvaamaan rakkaita esineitä samalla tekniikalla niin, että yksi ryhmäläinen liikutteli esinettään ja toinen kuvasi.
Vaikka pilottimme VillaAurassa on tähän asti sujunut oikein hyvin, on pieniä pohdinnanhetkiäkin tullut vastaan. Työskenneltäessä voimauttavan elokuvan parissa, on hyvä joskus pysähtyä miettimään: kenelle tätä tehdään ja ketä se voimauttaa? Nuoria? Henkilökuntaa? Nuorten vanhempia?
Vaikka työskentely tapahtuukin nuorten kanssa, on keskusteluja prosessin etenemisestä ja päämääristä käytävä niin henkilökunnan kuin omaistenkin kanssa pitkin matkaa. Joskus voi syntyä väärinkäsityksiä ja epäilyäkin, mutta olemme huomanneet, että avoimuus auttaa. Prosessi on hyvä pitää mahdollisimman avoimena ja läpinäkyvänä. Puhumisella voi ratkoa monia eteen tulevia haasteita!
Ja mitä noihin kysymyksiin tulee: vaikka työskentelemme nimenomaan nuorten kanssa, olemme jo nyt huomanneet, että tämän prosessin antimista voi päästä nauttimaan myös ihmiset heidän ympärillään.
Terveisin,
Antti, Metsämarja ja Tiina, ValoAurinko Tuotanto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti